Jostain syystä olen koko radioharrastukseni ajan ollut erityisen kiinnostunut taajuuden määrityksestä. Siihen käytin joskus yli 30 vuotta sitten
kidekalibraattoria ja nykyisin rubidium - tai GPS- referenssiä.
Kun elektroniikka-alan lehdissä alkoi 1970-luvulla näkymään juttuja taajuuslaskimista niin päätin minäkin ryhtyä niitä rakentamaan.
Ja kun ottaa huomioon erilaiset käyttötarpeet niin yksi ei suinkaan riittänyt vaan erilaisia malleja kertyi varmaankin toista kymmentä.
Seuraavassa kuvassa on muiden laitteiden lisäksi 4 erilaista rakentamaani laskinta 1980-luvun alussa. Ylimmäisen laskimen alla on myös omatekoinen
RF-generaattori.
Eräästä alkupään laskinmallistani on seuraavat kolme kuvaa. Tässä on vielä tussilla piirretty piirilevy ja runsaasti hyppylankoja.
Edellisestä laskimesta uudemman mallin osasijoittelukuvat löytyivät arkistostani. Tässä vaiheessa on piirustustyyli vielä aika alkeellista.
Vastaanottimen taajuusnäyttönä itselläni oli tarpeen vain modifioimani Trio JR-310:n laskin joka vaati vähän mutkikaamman logiikan johtuen tarpeesta
muodostaa taajuuden näyttö useamman oskillaattorin laskennoista. Muut omaan käyttööni tekemäni laskimet olivatkin lähinnä mittauslaitteita.
Rakensin oikeastaan vain DX-kuuntelija-lehden artikkelia varten yhden mallin käyttäen irto-TTL:iä vaikkakin samaan aikaan oli jo markkinoilla LSI-piirejä
tähän tarkoitukseen. Tämän lehtiartikkelin alkuperäinen "käsikirjoitus" on tässä pdf:nä.
Käsikirjoituksen kytkentäkaaviot ovat huomattavasti selkeämmät kuin itse lehtiartikkelissa ja tähän ei kaiketi ole korjattu edes kaikkia virheitäkään....
Vuorossa on sitten jokunen kuva tästä laskinmallista.
Samoihin aikoihin olin jo aloittanut laskinprojekteja Intersilin LSI-piireillä joista 4-numeroisella ICM7217-piirillä rakensin seuraavat laskinmallit.
Tein tällä piirillä laskimia myös muuhun mittauskäyttöön kuten työstökoneisiin. Kuvassa on jo "sarjatuotantoon päässyt mallini".
Tuohon aikaan piirtelin laitteiden kuvat kuultopaperille piirustuslaudalla käyttäen sapluunaa teksteissäkin kun käsialani ei oikein muuten ole kovin hyvä.
Seuraavassa kuvassa on jo ajat sitten kadonneesta alkuperäiskuvasta onneksi ottamani kopio tästä laskimesta ja seuraavana vielä paljon myöhemmin
tietokoneella ja CirCadilla tehty versio samasta laitteesta.
Tämän laskimen alkuperäiset piirilevyteippaukset lainasin jollekin 1980-luvulla niitä takaisin saamatta. Onneksi sentään huonot paperikopiot ovat jäljellä
sekä varsinaisesta piirilevystä.
että 7-segmenttinäyttöjen levystä.
Sain helmikuussa 2011 Pertti Saloselta (PSS) lainaan tätä mallia edustavan laitteen joka vielä 30 vuoden jälkeen tuntui toimivan.
Versio on hiukan erilainen kuin aiemmissa kuvissa mm. regulaattorin jäähdytyspellin ja näytön piirilevyn osalta. Tämän päivän mittapuulla arvostelua voi
esittää työn laadusta - ainakin minä olisin tehnyt joitain asioita toisin....
Video tästä 5.2.2011 tehdystä laskimen tutkimuksesta:
Tästä laskinmallista on meikäläinen väkästänyt uudempiakin versioita joista yhdessä mallissa oli kaksi ICM7217-piiriä eli kahdeksan numeron näyttö.
Myös ajastinsovellutuksia samoilla piireillä on tullut tehtyä. Myöhempien versioiden piirilevyteippauksissa siirryin suorakulmaiseen tyyliin koska teippi
tahtoi irrota käyrissä ja liikkua väärille paikoille.
Vuorossa on sitten tätä teippausta edustava piirilevy Intersilin 7226-piirille jolla tein useimmat 8-numeroiset laskimet 1980-luvulla.
Liki 30 vuoden varastointi kansion muovitaskuissa on ollut liikaa lakkaamattomille teippauksille ja liimat ovat teipeistä levinneet ja teipit tai
täplät ovat irroilleet paikoittain...
Tässä laskinmallissa referenssitaajuus on 10 MHz ja ulkopuolisen oskillaattorinkin liitäntämahdollisuus on olemassa. Tuohon aikaan minulla ei ollut
mitään kovin hyvää referenssiä ja tyydyin laskimeeni rakentamaani termistoriohjattuun kiteen lämmitykseen tehotransistoria hyväksi käyttäen.
Yhden version kytkentäkaaviot löytyvät seuraavasta itse laskimen osalta. Valitettavasti näissäkin kuvissa on ajan hammas vaikuttanut
eli pitkät paloita teipatut kuvat olivat teippausten kohdalta ruskettuneet...
Toisessa kaaviossa on esitetty laskimen etuasteet, näyttö ja kytkimien johdotus.
Tästä laskinmallista en toistaiseksi ole löytänyt muuta kuin yhden huonon valokuvan.
1980-luvun puolenvälin jälkeen en enää laskimia tehnyt. Myin viimeisen yli 500MHz menevän rakentamani laitteen työkaverilleni 1980-luvun lopussa ja
sitten seuraava laskin olikin Lylyn varikolta ostamani venäläinen nixieputkinen laite jossa oli jo 9 numeroa. Tämän laskimen referenssi oli mielestäni
erittäin hyvä ottaen huomioon laitteen hinta. Myöhemmät laskimeni ovat olleet HP:n tuotantoa. Toistaiseksi ei ole ollut kiinnostusta tehdä PIC-piirillä
taajuuslaskinta koska itselläni ei ole ollut tarvetta pieneen kokoon ja nuot vanhat tehdasvalmisteiset ammattilaitteet täyttävät tarpeeni varsinkin kun
laskimen voi lukita ulkopuoliseen GPS-referenssiin.