Tekoälyä pidetään uutena keksintönä, mutta tekoälyn historia ylettyy jo pitkälle antiikin aikoihin. Jo silloin on puhuttu tekoälystä tarinoina, myytteinä ja huhuina olennoista joilla oli yliluonnollinen tietoisuus ja älykkyys. On todettu, että muinainen toive luoda jumala on aloittanut tekoälyn kehityksen.
Tekoälyn kehitys
Antiikin Kreikan mytologiasta löytyy tekoälyn konsepti ja juuret.
Filosofit ovat yrittäneet kuvailla ajattelua symbolien manipulointina ja näin kylväneet siemenen nykyisestä tekoälystä. Vuonna 1940 filosofien työ sai huipennuksen kun keksittiin ensimmäinen tietokone. Tietokone on laite joka perustuu abstraktiin ja matemaattiseen päättelyyn.
Kesällä 1956 aloitettiin tekoälyn tutkiminen Darmouthin yliopistolla. Vuosikymmeniä tekoälyn johtavina tutkijoina toimivat samat henkilöt, jotka tuolloin tutkimuks
een olivat osallisina. Jo silloin suuret visionäärit ennustivat, että jo yhden sukupolven ajanjakson jälkeen on kehitetty kone joka on älyllisesti verrattavissa ihmiseen. Tämän vision toteuttamiseen tutkijat saivat miljoonia dollareita.
Vuonna1973 rahoitus lakkautettiin, sillä projekti osoittautui vaikeammaksi kuin oli ajateltu. Japanin hallitus elvytti aloitteen uudelleen ja hallitus ja teollisuus myönsivät miljardien rahoituksen teköälyn kehittämiseen. Sijoittajat kuitenkin peruivat rahoituksen 1980-luvulla, koska pettyivät laihoihin tuloksiin.
2000-luvulla kiinnostus tekoälyyn nousi valtavaan suosioon ja rahoitus saatiin taas käyntiin. Koneoppimista päästiin hyödyntämään useissa teollisuuden ongelmissa ja oppilaitoksissa. Tekoäly sai viimein tuulta alleen, eikä buumi ole vieläkään lieventynyt. Tekoäly kehittyy kokoajan ja nyt jo hetkittäin pelätään tekoälyn olevan liian älykäs.